Kasvattajan tiedot 

Olen Hanna-Kaisa Mäennenä, asustelen maaseudulla Nokian Siurossa. Perheeseeni kuuluu avopuolisoni lisäksi ala-aste ikäinen poikamme.

Olen lapsesta asti ollut eläinrakas ja ne ovatkin kuuluneet elämääni jo aivan pienestä asti. Ensimmäinen koirakokemus ajoittuu lapsuudenkotiini, jossa asusteli 15-vuotiaaksi asti Japaninpystykorva Miska. Lisäksi myös kaiken maailman jyrsijöitä on ollut matkan varrella. 

Hevoset ovat olleet myös suuressa osassa elämääni. Ensimmäinen oma hevonen on hankittu 1997. Siitä lähtien omistuksessani on ollut hevonen/hevosia. Tällä hetkellä niitä on kaikkiaan kuusi ratsua.

Ensimmäinen omaan asuntoon hankittu koira oli Dobermanni "Rocky" sekä hieman myöhemmin hänelle kaveriksi Belgianpaimenkoira "Teddy". Ystävän kautta tiensä meille löysi kodinvaihtajana sekarotuinen pikkukoira Kiivi. Kiivi teki meillä yhdet pennut. Näistä pennuista toinen jäi meille Kiivin kaveriksi, sekä myös pennun synnyttyä sokeana asia varmistui. Tämä jää kotiin. Ensimmäiset koirani ovat jo edesmenneitä ja tällä hetkellä laumaani kuuluu edellämainittu meillä syntynyt villis/mittelspitzmix Nami, Valkoisetnpaimenkoirat BeDaBlanco Happy Helga (Taika), Hillside`s Snout Bewitching Cinderella (Lumo), sekä Volpino Italiano Wishful Thinking Sweet Lady Gaga (Ella). Näistä lisää koirat osiossa.

Koirien lisäksi meillä asustelee liuta muita "maatilan" eläimiä. Kissat, hevoset, lampaat, kanat ja pupu.

Koiramme ovat meille ensisijaisesti perheenjäseniä. Ykkösharrastuksena meillä on pihassa puuhastelu, lenkkeily, metsäkävelyt, syksyllä sienestys. Kesällä uiminen. Taikalle kelpaa myös mikä tahansa kuraoja vuoden ympäri. Kesäisin ollaan menty lenkkejä kickbikellä ja talvella potkukelkalla. Olemme käyneet jonkin verran tokoilemassa, aikoinani olen tutustunut hieman myös agilityyn. 

Koen kuitenkin, että arkiset askareet on enemmän meidän juttu kuin erilaisilla harrastuskentillä pyöriminen. Näyttelyissä olemme myös käyneet pyörähtämässä. Ennakkoluuloista huolimatta se olikin ihan mukavaa touhua.

Olin pitkään harkinnut oman kasvattajanimen hakemista, ennen kuin hakeuduin kurssille. Kasvattajakurssin kävin 2019 ja kasvattajanimen hain 2020. Olen saanut tukea kokeneemmilta kasvattajilta ja näin ollen aloitus on ollut turvallisempaa sekä helpompaa. Kasvatustyössä tärkeintä minulle on luonne, terveys, rodunomainen rakenne sekä ulkomuoto. Lueteltuna tärkeysjärjestyksessä.

Olen:

-Sukokan (Suomen koirankasvattajat) jäsen

- Suomen Seurakoirayhdistys ry jäsen

- Suomen kennelliiton jäsen

-Suomen Volpino Italiano ry jäsen (jalostustoimikunta)

-Suomen valkoinenpaimenkoira ry jäsen

-Suorittanut kasvattajan perus,- sekä jatkokurssin

-Suorittanut ulkomuototuomareiden alkeiskurssin

- allekirjoittanut Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen

Kuvagalleria

Luo kotisivut ilmaiseksi!